Eilen illasta tapahtui jotain todella pelottavaa. Olin juuri ottanut mukavan asennon teeveestä tulisi pari tuntia minun lempiohjelmia. No ovikello soi ja menin avaamaan. Siellä oli itkien pikkusiskoni joka kertoi että Homer oli karannut. En hetkeäkään epäröinyt vaan lähdin juoksemaan Taloltamme vasemmalle. Asumme isolla asiun aliueella joten autoja liikkuu paljon. Jossain Homer juoksisi fleksi perässä. Huusin Homeria ja itkin. No vastaan tuli nainen ja kysyin oliko hän nähnyt mustaa villakoiraa. Ei ollut. Lähdin heti juoksemaantakaisin ja juokssin talon ohi talon taakse josta lähti tie maalle. Sitä tietä juoksin ja pysähdyin. Eräs tyttö tuli takaani ja kysyi oliko minulta koira kateissa. Vastasin kyllä ja kerroin tuntomerkit kaikki täsmäsi. Tyttö kertoi paikan ja juoksin sinne siellä Homer oli ja se oltiin saat kiinni. Kerroin olevani koiran omistaja ja juttelin vähän kiinni saajien kanssa jotka tarjosivat kyytiä kotiin, mutta paikasta oli vain parisataa metriä kotiin joten kävelin. Minulla ei edes ollut kenkiä jalassa joten jalanpohjat oli kipeät. Huh onneksi kaikki päätyi hyvin. Kerkisin säikähtää kunnolla. Kun sitten kävelimme ja olimme jo ihan kodin lähellä takaatamme pyöräili mies ja kaksi lasta. He katsoivat hetken ja sanoivat että koira ilmeisesti löytyi ja vastasin kyllä. He kertoivat että oli nähnyt kun se karkasi ja lähtivät etsimään. Tiesin että he asuivat lähellä ja olin joskus käynyt lenkillä pienten lapsien kanssa ja he olivat silitellyt Homeria joskus. Kiitin paljon. Olen hyvin kiitollinen kaikille jotka ovat auttaneet. Mieti että jotkut puol tuntemattomat auttoivat vaan etsimisessä. Kiitos kaikille. Olen oikeasti hirveän onnellinen kun koira löytyi ja onellinen viellä siitä kun jotkut olivat vaan pyöräilleet ja lähteneet etsimään sitä vaikka eivät meitä kovin hyvin tunnekaan. :)
Joo mutta se oli ainoia josta halusin kertoa ja kiittää kaikkia jotka auttoiva!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti